Vihaisten Lintujen assistenttina
Olen ollut viimeisen kuukauden työtehtävissä, jota tyttäreni on koulutovereilleen kuvaillut toimimista vihaisten lintujen assistenttina.
Rovio sinänsä on minulle tuttu yritys, olin siellä hallituksen puheenjohtajana 2006-2008 ja tämän jälkeen hieman vaihtelevissa konsulttirooleissa.
Firman tarinaa on kerrottu erilaisissa medioissa enemmän tai vähemmän onnistuneesti, joten ei siitä sen enempää. Kuluttajien miellyttäminen on tunnetusti vaikeaa, mutta Rovio on tässä onnistunut toistaiseksi erinomaisesti.
Kuluttajilta on kuitenkin vaikeaa saada rahaa. Minultakin on muutaman kerran tiedusteltu, mistä voisi ladata maksuttoman version ohjelmasta… tämä on sikäli hämmästyttävää, että kyseessä on yhden euron (tai korkeintaan viiden) suuruinen investointi!
Muutaman tason sisältäviä versioita saa Rovion Angry Birds-download-saitilta, niitä voi sitten päivittää täysiin versioihin pientä korvausta vastaan.
Ilmainen Angry Birds versio, joka toimii Chrome- tai Firefox-selaimella ja jonka voi myös downloadata (vain Chrome), löytyy täältä.
Android-laitteisiin voi maksuttomia versioita ladata Android Marketista.
Tämä toimii taloudellisesti siis vähän samalla tavalla kuin televisio; voit joko maksaa kaapelin kautta välitettävistä ohjelmista tai katsoa niitä mainoksilla höystettyinä. Ilmaisia aamiaisia, lounaita, päivällisiä eikä edes illallisia ole!
Niin, ja nyt on sitten Halloween –ja uusi lintu!
Vastuunpakoilijat
Tunnemme kyllä tyypin. Kun joku asia menee pielee, on vika aina muissa:
- väärä voitelu
- oli liian kylmää
- tai liian kuumaa
- suhdanne petti
- viestintä ei pelannut
- koodattiin täydellisesti, mutta määrittelyt olivat puutteellisia
- määrittelyt olivat täydellisiä, mutta koodi huonoa
- jossain kaukana tehty testaus epäonnistui
- olisin voittanut, mutta media oli minua vastaan
- strategian jalkauttaminen epäonnistui
- minulla oli vaikeat kotiolot ja sain huonon kasvatuksen
Melkeinpä ainoa argumentti, jota ei kuule, on vetoaminen omaan tyhmyyteen.
Tokihan on niin, että ihmisten yhteistyössä on omat haasteensa. Kuitenkin ajan kuluessa aina ne samat naamat tulevat tutuiksi, kun selittelyjä kuunnellaan ja muita syytellään.
Nämä vastuunpakoilijat syyttävät muita (tai huonoa onneaan) epäonnistumisistaan, mikä on tietenkin ikävää, sillä syyttely myrkyttää organisaation ilmapiiriä.
Tämä ei kuitenkaan ole se suurin ongelma, vaan se, että nämä henkilöt usein uskovat itse olevansa oikeassa. Tästä muodostuu oppimisen este.
Ihminen oppii jatkuvasti yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta jos ei kykene myöntämään olevansa väärässä, ei oppimistakaan voi tapahtua.
Tällaisia ihmisiä ei organisaatioihin pitäisi palkata lainkaan, Tyypin tunnistaminen haastattelutilanteessa on usein vaikeaa, mutta jos haastateltava kertoo vaihtaneensa työpaikkaa kolme kertaa siksi, että oli vaikeuksia “tyhmien esimiesten” kanssa, niin varoituskellojen pitäisi soida tosi kovaa. Muissa tapauksissa omavastuullisuus on helppo selvittää yksinkertaisella koemenettelyllä, jossa tutkitaan myös itsetuntoa. Vastuun pakoilu ja heikko itsetunto kulkevat usein käsikkäin.
Menestykselle työ- ja muussakin elämässä luo edellytykset se, että yksilö ymmärtää, että oma toiminta ratkaiseee toiminnan tuloksellisuuden. On turha haastaa tupakkayhtiöitä oikeuteen, kun tupakan vaaroista on valistusta ollut saatavana vuosikymmeniä, enkä usko kenenkään oikeasti pakottaneen tupakoitsijaa tappavaan harrastukseensa.
Syy-seuraus-suhteiden eli kausaliteetin ymmärtäminen on keskeinen asia työmenestykselle. Jos teen A, niin siitä seuraa B. Selittelevät vastuunpakoilijat eivät ymmärrä kausaliteetista mitään.
Luetaanpa seuraavan viikon uutisia tästä näkökulmasta!
-
Arkistot
- helmikuu 2012 (3)
- tammikuu 2012 (6)
- joulukuu 2011 (2)
- marraskuu 2011 (3)
- lokakuu 2011 (2)
- syyskuu 2011 (4)
- heinäkuu 2011 (2)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (6)
- huhtikuu 2011 (2)
- maaliskuu 2011 (9)
- helmikuu 2011 (9)
-
Kategoriat
-
RSS
Artikkelien RSS-syöte
Kommenttien RSS-syöte
