Työiloa ja onnellisuusjohtajia
Suomessa puhutaan paljon työtyytyväisyydestä ja työviihtyvyydestä. Ja työpaikkakiusaamisesta. Miksi raataminen on arvostettua mutta työstä iloitseminen jotenkin epäilyttävää? Mihin unohtui työn ilo?
Suurin osa valveillaoloajastamme kuluu töissä, TV:n katsominen on hyvänä kakkosena. Siksi työn ilon pitäisi olla keskeisellä sijalla elämässämme. Outoa kyllä, tätä käsitettä ei juuri tunneta Pohjoismaiden ulkopuolella.
Niin, ja vaikeitakin aikoja voi kestää, jos tietää tulevaisuuden olevan paremman.
Sukupuolten välisistä eroista ei nykyään saisi poliittisen korrektiuden nimissä puhua, mutta suomalaisen miehen onnellisuuden sanotaan olevan sitä, että vaimo on onnellinen ja itse saa olla rauhassa.
Pitäisikö yrityksissä olla onnellisuusjohtajia? Ihmisiä, joiden tehtävä olisi avustaa toisia tuntemaan työn iloa?
Fiininpää olisi tietysti jos käyntikortissa lukisi “Chief Happiness Officer”.
Entäpä ay-liike? Auttaisiko, jos yli 20 hengen yrityksiin valittaisiin Onnellisuusvaltuutettu? Olisi upeaa nähdä eri puolueiden edustajat kamppailemassa keinoista, jotka parhaiten auttaisivat työn ilon kehittymistä organisaatioissa!
Helpoin tapa tulla onnelliseksi on kuitenkin tehdä joku toinen onnelliseksi. Kokeile tätä! Käyntikorttien painattaminen on nykyään halpaa!
-
Arkistot
- toukokuu 2012 (5)
- huhtikuu 2012 (3)
- maaliskuu 2012 (6)
- helmikuu 2012 (3)
- tammikuu 2012 (6)
- joulukuu 2011 (2)
- marraskuu 2011 (3)
- lokakuu 2011 (2)
- syyskuu 2011 (4)
- heinäkuu 2011 (2)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (6)
-
Kategoriat
-
RSS
Artikkelien RSS-syöte
Kommenttien RSS-syöte