Do You want to be Rovio’s CFO?
We are seeking an experienced, motivated and collaborative leader for the position of
Chief Financial Officer
The CFO is a member of our Management Team and reports to the CEO. The CFO will be a key contributor to the overall profitability and growth of the organization. Succesful candidates are expected to have a very high level of financial and analytical ability and have a proven track record of strategic financial thinking and execution of sound risk management practices.
The ideal candidate will possess a minimum of 10 years of financial management and business development experience and a solid understanding of financial planning, budgeting and forecasting. Experience in corporate governance and financial reporting in publicly listed companies or an equivalent knowledge of IFRS is required. Experience in investment banking is an asset.
The candidate is expected to have a demonstrated experience, with the ability to create new business opportunities and produce high-quality results independently.
The role requires ability to work on multiple projects simultaneously and excellent organizational, communication and leadership skills. The candidate is expected to have experience in giving public presentations to different stakeholders as a company reprensentative. We offer a great opportunity to take part in the development of the firm and great colleagues in an informal, team-oriented, international and inspiring working environment.
For more information and applications, please contact Mr. Lasse Pehto, Pro-Source Oy at lasse.pehto@prosource.fi or +358-405-608-696.
What we are and what we do: http://www.rovio.com/
Follow us on Twitter: http://twitter.com/#!/RovioHQ
PS. We have 60+ other great opportunities at http://www.rovio.com/en/careers Please check!
Paavo Arhinmäki on iPad
Tekniikka & Talous on luultavasti Suomen aliarvostetuin media. Eilisessä numerossaan T&T julkisti vastauksia kysymyksiinsä, joita he olivat esittäneet presidenttiehdokkaille. Kiinnostavin kysymys oli mielestäni “Jos olisitte esine, mikä esine olisitte ja miksi?”
No, Arhinmäki oli siis iPad. Laite, jolla voi katsella muiden tuottamaa sisältöä ja jota hallitsee diktaattoorin tavalla maailman (yli)arvostetuin monopoli, joka vaatii asiakkaaltaan erilaisia henkilökohtaisia tietoja ja joka ei tue yleisiä standardeja kuten usb, flash, jne. Kiitos Paavolle tästä arvojesi avaamisesta.
Biaudet olis mielestään LED-lamppu. Paljån kylmää, paikallista valåa eikä ollenkaan lämpöä. Tack!
Essayah oli kynttilä, “koska se luo valoa, lämpöä ja tunnelmaa”. Tärkeä rituaaleissa ja 1000-luvun teknologiaa.
Haavisto ei ole esine, tietenkään. Eikä Väyrynenkään.
Niinistö ei ole ainakaan potkupallo, vaan kirja. Onko kirjan juoni dekkari, rakkausromaani vai Mitä-Missä-Milloin, jää lukijan (äänestäjän?) arvattavaksi.
Soni on mielestään löylykauha. Ok, heitot saavat aikaan ääntä ja hetkellisesti lämpöäkin. Efekti kestää n. 30 sekuntia.
Niin, ja Lipponen ei (tietenkään) halunnut vastata mitään.
Äänestä oikein! Äänestä Esinettä!
Osta äänestyskone!
Miksi tyytyä käyttämään netin vaalikoneita, kun nyt on myytävänä kokonainen järjestelmä kansanäänestyksiä varten!
Irlannin tasavallan hallitus on päättänyt laittaa myyntiin 7 5oo kpl äänestyskoneita, joita on käytetty vain kerran –kymmenisen vuotta siten.
Yhteensä 54,7 M€ maksanessa projektissa (vähän) käytetyt laitteet irtoavat luultavasti halvalla, sillä Irlannin valtionvarainministeri Michael Noonan on luonnehtinut laitteita “arvottomiksi”.
- 7 500 äänestyskonetta
- 154 laitetta, jolla voidaan ladata ehdokasluettelot ja lukea ääniä
- 12 842 tallennusyksikköä äänten tallentamiseen
- 292 laatikkoa
- 1 232 kuljetus- ja säilytystrolleyta
- 2 142 käsintrolleyta
- 4 787 pöytää laitteilla
- 918 lisälevyä
Verojen laskeminen paras keino tasoittaa tulonjakoa
Tuomas Malisen väitöskirjan mukaan
” … paras keino tasoittaa tulonjakoa on työssäkäyvien määrän kasvattaminen, työssäkäynnistä pitäisi tehdä kannustavampaa sekä tuloverotusta laskemalla että luomalla kannustimia ottaa vastaan töitä. Tällä hetkellä tulojakauman alapäässä (työttömillä) kannustimet toimivat lähinnä toiseen suuntaan. Yksityistä kulutusta pitäisi lisätä laskemalla työn verotusta, vähentämällä kulutusverotusta ja pienentämällä valtion roolia taloudessa. Nyt suomalaisten suurimittaisesti eläköityessä valtion hallinnon tehostamiseen olisikin erittäin hyvä hetki. Samalla voitaisiin toteuttaa myös verouudistus. Yksi tehokas veromalli kannustimien ja yksityisen kulutuksen lisäämiseen olisi tasavero tietyllä verovapaalla tulojen osuudella. Se yhdessä valtion roolin pienentämisen kanssa loisi kannusteita työntekoon, lisäisi yksityistä kulutusta ja loisi kustannustehokkaamman verotusjärjestelmän.
Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.
Tuottavampaa aivotyötä
Minulla ei ole tapana esitellä ongelmia, jos en osaa keksiä niihin mitään ratkaisuja. Tässä siis ratkaisuehdotuksia Euroopan tuottavuusongelmien hoitamiseen!
- tehdäänkö oikeita asioita -ovatko pitkän ja lyhyen tähtäimen priortieetit kunnossa?
- tehdäänkö oikeita asioita oikein -onko käytössä oikeat menetelmät ja prosessit?
- hallitaanko menetelmät -onko meillä osaavaa henkilökuntaa?
- onko tahtoa tehdä -ovatko motivaatiotekijät kunnossa?
Ratkaisukeskeistä lähestymistapaa suosittelen kaikille johtajille. Seuraavan kerran kun joku tulee valittamaan jostain puutteesta työpaikalla, niin pyydä valittajalta ratkaisuehdotusta ongelmaansa. Tämä vähentää valitusten määrää ja parantaa työntekijän vaikutusmahdollisuuksia, minkä taas pitäisi lisätä motivaatiota.
(Ehdotuksia kannattaa kyllä kuunnella ehdottajan mahdollista piilotettua agendaa unohtamatta. Suomen julkisen terveydenhuollon ongelmiin tarjotaan yleensä ratkaisuksi henkilökunnan lisäämistä ja verotuksen kiristämistä eikä juuri koskaan prosessien parantamista tai virheiden vähentämistä,)
Kokemuksen mukaan suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työnsä hyvin. Bill Hewlett, toinen HP:n perustajista on vahvasti samaa mieltä: “Men and women want to do a good job, a creative job, and if they are provided athe proper environment, they will do so.”
Tuottavan työpaikan tunnusmerkkejä ovat tutkimusten mukaan
- työyhteisön kokeminen myönteisenä
- korkea työmotivaatio
- vähäiset poissaolot
- ristiriitojen ja epävarmuuden sieto
- organisaation hyvä yhteistoiminta
- kohtuullinen (5-10%/v) henkilöstön vaihtuvuus
Työympäristötekijöiden vaikutus tuottavuuteen toimii seuraavasti (tärkeysjärjestykssä):
- johtaminen ja osallistuminen
- työn sisältö ja motivaatio
- työilmapiiri
- ergonomia
- työhön perehdyttäminen
- siisteys ja järjestys
- valaistus
- lämmitys/jäähdytys
- melu
Europaan tasolla, kansalaisten kannalta ainakin kohdat 1. ja 3. tuntuvat olevan hakusessa. Johtaminen on huonoa ja riitelevää, kansalaisten osallistumismahdollisuudet puutteelliset ja työilmapiiri heikko useimpien keskittyessä nykyisten asemiensa ja “saavutettujen etujen” puolustamiseen. Johtajat ovat, tyypilliseen tapaansa, pyrkineet löytämään yhteisiä vihollisia, joiksi on Neuvostoliiton hajottua kelpuutettu ilmastonmuutos tai vaikkapa hyvinvointiyhteiskunnan vastustajat.
Miten on sinun työpaikallasi? Syytetäänkö markkinoita huonosta tuloksesta, vaikka vika onkin heikossa johtamisessa tai osaamattomassa henkilöstössä? Tehdäänkö oikeita asioita oikein?
Euroopan ongelmien todellinen syy
Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on käyty kiivsta keskustelua velkaantumisesta, ylivelkaantumisesta ja Kreikan konkurssista. Nämä eivät oler syitä vaan seurauksia.
Euroopassa on kyse uudesta ilmiöstä; niin valtiot kuin kansalaisetkin ovat velkaantuneet koko 2000-luvun. Ongelman tekee vakavaksi se, että velkaa ei ole otettu investointehin vaan kulutukseen. Sama tilanne on ollut myös Yhdysvalloissa, missä kansalaisten mahdollisuus tehdä henkilökohtainen konkurssi on kuitenkin rajoittanut luotonantoa (subprime-auntolainat poislukien).
Olemme siis syöneet enemmän kuin tienanneet. Ei hyvä.
Niin yksityisen kuin julkisenkin kulutuksen kasvun oikeuttaa vain tuottavuuden kasvu, koska muuten joudutaan ottamaan syömävelkaa.
Mutta mitä se tuottavuus oikein on?
Tuottavuudella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan suhdetta
Tuotoksen määrä ja laatu/panoksen määrä ja laatu
Jos samoilla resursseilla tuotetaan parempaa tavaraa tai vähemmillä panoksilla sama määrä palvelua, paranee tuottavuus. Teollisuudessa on perinteisesti parannettu tuottavuutta investoinneilla laitteisiin ja tuotantoprosessiin, mutta palvelutuotannossa asia on monimutkaisempi.
Suomen julkisen talouden erityishaaste on se, että esimerkiksi terveydenhuollon tuottavuus on laskenut, ei noussut. Kaikkiin palvelujen parantamiseen tähtääviin aloitteisiin tarjotaan aina samaa lääkettä eli henkilökunnan lisäämistä –ja tähän ei taas olisi varaa.
Nyt käytävässä keskustelussa julkisen talouden leikkaustoimista, ummistetaan silmät ongelman ytimeltä eli tuottavuuden parantamiselta. Tämä johtunee siitä, että keskustelijat joko
- eivät ymmärrä tuottavuudesta mitään
- ymmärätävät tämän, mutta julkisen talouden tuottavuuden paraneminen johtaa pienempään verotukseen, joka onkin jo sitten ideologinen kysymys
En ajatellut ennen näin, mutta puhuin taannoin erään tunnetun pollitikon kanssa, jolta kysyin miksei VM ole kiinnostunut verotuksen optimoinnista vaan tekee veronkorotusaloitteita, jotka todenäköisesti johtavat verotulojen laskemiseen kun kuluttajien ja yritysten käyttäytyminen muuttuu (Laffer et al). Poliitikon vastaus avasi silmäni, koska hän sanoin esimerkiksi valtion tuloverotuksen progressiivisuuden olevan oikeudenmukaisuuskysymyksen, eikä niinkään taloudellinen asia. Tällaisten ihmisten kanssa ei keskustelua valtiontaloudesta kannata jatkaa, tulee vaan paha mieli.
Miten tuottavuutta sitten parannetaan asiantuntijaorganisaatiossa? Palaan tähän aiheeseen huomenna.
-
Arkistot
- toukokuu 2012 (5)
- huhtikuu 2012 (3)
- maaliskuu 2012 (6)
- helmikuu 2012 (3)
- tammikuu 2012 (6)
- joulukuu 2011 (2)
- marraskuu 2011 (3)
- lokakuu 2011 (2)
- syyskuu 2011 (4)
- heinäkuu 2011 (2)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (6)
-
Kategoriat
-
RSS
Artikkelien RSS-syöte
Kommenttien RSS-syöte
