Pääomasijoittajan muistilista
Pääomasijoittajia kiinnostaa ensisijaisesti yksi asia:
EXIT
Eli jos sijoitan liikeideaasi, niin
- Miten saan sijoitukseni tuottoineen takaisin?
- Mikä on sijoitetun pääoman tuotto, eurot ja prosentit?
- Milloin se toteutuu?
- Miten uskottava tämä on?
Tätä päätöstä varten joutuu sijoittaja arvioimaan monia erilaisia asioita, kuten:
- Liikeidean toteuttajat. Ei ideoihin sijoiteta, vaan niiden toteuttajiin, ihmisiin.
- Luotettavuus. Vain luotettaviin ihmisiin kannattaa sijoittaa. Hyvä sijoittaja selvittää taustat joka tapauksessa. Jos taustasi on jollain tavalla hämärä, ei rahaa tule. Konkurssi ei ole ongelma, konkurssirikos on. Antavatko avainhenkilöt luotettavan vaikutelma? Miksi?
- Intohimo. Jos sinulla ei ole intohimoa, niin miksi minullakaan olisi?
- Visio ja liikeidea. Tämä ei ole tärkein asia! Keskeinen haaste on idean ymmärrettävyys. Ei kukaan sijoita asioihin, mitä ei ymmärrä. Idean on oltava jollain tavalla mullistava tai toimialan pelisääntöjä muuttava –mutta silti realistinen eli toteutettavissa oleva. Riskirahaa ei laiteta varmoihin kohteisiin, niitä varten saa rahaa pankista. (Osa suomalaisista pääomasijoittajista tosin etsii “mullistavia mutta varmoja” kohteita. Sellaisia ei ole, valitan.)
- Kokemus. Onko sinulla kokemusta idean kohteesta, toimialasta, markkinoista, asiakkaista ja heidän tarpeistaan? Millaista kokemuksesi on? Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin edistyksellinen teknologia.
- Osaaminen. Mitä osaat todella hyvin? Mitä konkreettista tiedät asiasta? Eivät sijoittajat rahoita sinua kiinnostavien asioiden opiskelua.
- Markkinointi ja myynti. Mikä on tuotteen markkina ja miten aiot saada tuotteen (palvelun) markkinoille? Jos tästä ei ole osaamista, niin miten ajattelit hankkia sitä? Tämä on keskeinen puute teknologiasektorilla. On toki toimialoja (kuten biotech), joissa exit voidaan tehdä ennen tuotteen saamista markkinoille, mutta nämä ovat poikkeuksia.
- Liiketoiminnan eli ihmisten johtamisen kokemus. Kukaan ei osaa kaikkia asioita, mutta liiketoimintaan kuuluvat “kaikki” asiat. Yksin ei voi tehdä mitään. Osaatko johtaa ja innostaa asiantuntijoita?
- Sitoutuminen. Oletko itse sijoittanut tähän? Miksi minä sijoittaisin, jos et sinäkään? Oletko valmis sitoutumaan hankkeeseen 4-5 vuoden ajaksi, vaikka vastoinkäymisiä tulee?
- Kyky vastaanottaa neuvoja. Jääräpäisyys ei ole hyve, kyky kuunnella asiakkaita on. Tuuliviirimäisyys on kuitenkin epäuskottavaa. Sijoittajat antavat joka tapauksessa neuvoja, ja ne voivat jopa olla hyviä. NIH ei ole hyvä strategia.
- Taloudelliset laskelmat. Nämä ovat usein heikolla tolalla. ja mikä olikaan sen kohdemarkkinan koko? Uskottavuus katoaa helposti, jos yrittäjällä ei ihan vääriä käsityksiä kustannuksista ja tuotoista.
- Kilpalija-analyysi. Kaikilla tuotteilla tai palveluilla on kilpailijoita. Tämän väheksyminen kertoo epärealistisuudesta. Onko kilpailumeresi väri sininen vai punainen?
- Riskien hallinta. Start-upien suurin riski on yrittäjien jaksaminen ja toiseksi suurin myyntitoiminnan epäonnistuminen. Miten nämä ja monet muut hallitaan?
No risk, no fun!
Johdon arkipäivää -ja viikonloppuja- globaalissa liiketoiminnassa
Selväjärkinen John Beeson kertoo Harvard Business Review-blogissaan totuuksia kansainvälisen yrityksen johtamisesta otsikolla The Myth of Work-Life Balance.
Yhteenvetona:
- lomia ei enää ole –ainakaan niitä ei voida pitää
- alemman tason johtajat luulevat, että yritysjohto voi päättää itse ajankäytöstään
- moderni teknologia mahdollistaa kommunikoinnin milloin tahansa
- globaali liiketoiminta = 7/24
Tällaisessa vuosia mukana olleena lisäisin vielä
- jatkuvan matkustelun
- delegoinnin puutteesta johtuva itse aiheutettu henkisen ylikuormitus
- kykenemättömyyden sanoa ei
Rovio on pieni, mutta globaalisti toimiva yritys. Täällä ei tilanne ole -ainakaan vielä- näin paha, mutta haaste on tiedostettu. Hetkittäin maailma tuntuu vyöryvän päälle, mutta tällöin kannattaa hengittää syvään ja priorisoida. Jos valuuttakauppiaasi soittaa sinulle klo 19 illalla, niin hänelle voi aivan hyvin sanoa olevansa kotona ja pyytää palaamaan asiaan seuraavana päivänä.
On hauskaa, että “kaikki” haluavat tehdä bisnestä kanssamme, mutta “kaikille” ei valitettavasti riitä aikaa ja huonosti tekeminen kostautuu nopeasti. Ja tämä oli siis se “Happy Problem”
Britney laulaa asiaa:
Miksi Yhdysvalloissa on niin paljon juristeja?
Yksinkertaisesti siksi, että se on niin kannattavaa.
Ajatellaanpa tavanomaista yritysten välistä riitajuttua:
Firma Adam & Sons kysyy lakiasiaintoimisto BIll & Boysilta, kannattaisiko yritys Cowboy & Girls haastaa oikeuteen 1 miljoonan dollarin erimielisyydestä ja mitä arvioidaan asianajokustannuksiksi.
BIllin arvio on,että menestymisen mahdollisuus on 50% ja kustannukset ovat 100.000 dollaria.
Tällöin kyse on periaatteessa vedonlyönnistä, jossa
1. Adamin on mahdolista yhdeksänkertaistaa panoksensa tuotto eli tienata 100.000 kuluilla 1.000.000
2. Kun todennäköisyys on 50%, niin voitto olisi todennäköisesti 400.000 palkkion vähentämisen jälkeen
3. Suurin hävittävä summa on 100.000 dollaria, Yhdysvalloissa ei riita-asioissa useinkaan makseta vastapuolen kuluja.
Bill ehdottaa Adamille toista diiliä; palkkio on 30% voitettava summasta, mutta palkkiota ei peritä jos hävitään.
Billillä on tässä siis kaksi hyvää vaihtoehtoa; ansaita joko 100.000 tai 300.000! Adam suostuu tähän uuteen ehdotukseen, jossa ei voi hävitä.
Sitten Bill ottaa yhteyttä Cowboyhin ja esittää miljoonavaatimuksensa.
Cowboy keskustelee oman lakiasiantoimistonsa Danielin kanssa, joka arvioi voittamistodennäköisyydeksi 50% ja kustannuksiksi 100.000.
Tällöin Cowboylla on seuraavat, huonot vaihtoehdot:
4. Varma häviö 1.000.000 dollaria
5. Todennäköinen häviö 500.000 + 100.000 dollaria
6. Yhtä todenäköinen voitto hintaan 100.000 dollaria
Cowboy ei tietenkään valitse vaihtoehto 4:ää ja koska voitto on mahdollinen, alkaa oikeusjuttu.
Sen aikana Bill ehdottaa Danielille neuvotteluja, jossa tarjotaan sovintoa hintaan 800.000 dollaria. Tinkaamisen jälkeen päädytään 500.000 dollarin sovintoon.
Voittajia on neljästä osapuolesta kolme:
- Adam 500.000 – 150.000 = 350.000
- Bill 150.000
- Daniel 100.000
Osapuolista siis kolmelle neljästä on kannattavaa ajaa juttua. Lisäksi kansantalousmiehet ovat sitä mieltä, että tässä syntyy bruttokansantuotetta, mikä on hyvä asia. Myös verotettavaa syntyy niin yritysverotuksen kuin tuloverojenkin puolella.
Häviäjiä on vain yksi osapuoli eli Cowboy, jolle tuli 600.000 ylimääräiset kulut. Firman Hallitukselle tämä selitetään voitoksi.
Ainoat varmat häviäjiät olivat alusta alkaen veronmaksajat, mikäli riidassa ei käytetty välimiesoikeutta.
Tämän vuoksi Yhdysvalloissa on paljon juristeja. Suomessa asianajajaliitto ei pidä hyvänä esimerkissä kuvattua prosenttipalkkiomallia. Sitä kuitenkin käytetään jossain määrin. Myös mahdollisuus joutua maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut hillitsee käräjöintihaluja. Samoin välimiesmenettelyn varmasti korkeat lähtökustannukset.
Edellinen on samalla esimerkki klassisesta agenttiongelmasta. Agentin eli asiamiehen, tässä siis juristien etu poikkeaa päämiehen edusta. Vastaavaa esiintyy myös muualla yhteiskunnassamme:
- lääkärikeskuksissa tehdään kyseenalaisia tutkimuksia, jos laskun maksaa kolmas osapuoli kuten yritys tai vakuutusyhtiö.
- meklarien kannattaa käydä mitä tahansa pörssikauppaa, koska palkkio perustuu osuuteen transaktiosta eikä saatuun hyötyyn.
- sijoitusrahastojen kulut ovat prosenttiosuus sijoitetusta pääomasta, ei voitosta. Tällöin mikä tahansa sijoitus kannattaa –rahastonhoitajalle.
- paljon matkustavat työntekijät preferoivat sellaisia lentoyhtiöitä, jotka tarjoavat parhaat lentopiste-edut. Laskun maksaa työnantaja.
- jne.
Agenttiongelma on osin myös sanktioitu lailla.
Tätä asiaa käsitellään jo neljä vuotta julkisuudessa ollut Nova Group-jutussa, jonka oikeuskäsittely on loppulausunnoilla ja päätöksiä odotetaan lähiaikoina.
Olipa lopputulos mikä tahansa, niin varsinainen uutinen olisi se, että yksikään osapuoli ei valittaisi seuraavaan oikeusasteeseen…
-
Arkistot
- toukokuu 2012 (5)
- huhtikuu 2012 (3)
- maaliskuu 2012 (6)
- helmikuu 2012 (3)
- tammikuu 2012 (6)
- joulukuu 2011 (2)
- marraskuu 2011 (3)
- lokakuu 2011 (2)
- syyskuu 2011 (4)
- heinäkuu 2011 (2)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (6)
-
Kategoriat
-
RSS
Artikkelien RSS-syöte
Kommenttien RSS-syöte