Equality, education – and Angry Birds make Finland Great
This is what makes Finland great, according to The Independent
Naispuoliset tilintarkastajat kalliimpia
Emilia Penin tuoreen väitöskirjan mukaan naispuoliset tilintarkastajat laskuttavat enemmän asiakkailtaan. Tulos perustuu Penin tekemään tutkimukseen, joka koski 715 suomalaista, ruotsalaista ja tanskalaista listayhtiötä.
Peniä siteeraten; “…the female audit partners are documented to have significantly higher audit fees. This is an interesting finding, however, interpretations should be made with caution due to the lack of evident and convincing theoretical explanations.”
Mistähän tämä johtuu? Mieleen tulee mahdollisia syitä kuten:
- miespuolisia tilkkareita on enemmän, mikä johtaa hintakilpailuun
- naiset tekevät enemmän tunteja, jolloin laskutustakin tulee enemmän
Hiring a Business Controller for Rovio
Rovio’s revenue amounted to €75.4 million ($106,3 million) driven by strong growth in game download activity and consumer product sales. Earnings before tax were €48,0 million ($67.6 million) or 64% of total revenue in 2011.
Now, we are looking for experienced and self-driven Business Controller to support our business and ensure financial feasibility of our Games business operations. You will work with the top influencers in the games and entertainment industry. This role is based in Espoo, Finland.
In addition to your main responsibilities, you will have role in building our processes from ground up. You are willing to develop yourself and the business and are not afraid of change: the business and environment will not look the same six months from now. You will part of the Games Business Unit Management Group and will report to Rovio HQ finance, dotted line to EVP, Games.
Provide us your application here.
For other great positions, please see here. And, remember it’s one small fling for a bird but a one quantum leap for birdkind!
Miksi Suomen tuloerot kasvavat
OECD:n raportin mukaan suomalaisten tuloerot ovat kasvussa. Tähän on raportin mukaan pääasiallisesti seuraavia syitä, kommenttini suluissa:
- huonopalkkaisten tekemien työtuntien määrä Suomessa on vähentynyt 1980-luvultavuositasolla yli 20%. (Vähemmän työtä = vähemmän palkkaa.)
- pääomatulojen kasvu on ollut nopeampaa hyvätuloisilla. (Pientuloiset eivät kykene säästämään eivätkä sijoittamaan)
- globaalisaatiotrendi (nostaa kansainvälisten yritysten palkkoja Suomessakin)
- palkkojen perustuminen osaamiseen (parempi koulutus – parempi palkka)
- sinkkutalouksien määrän lisääntyminen (monet tutkijat pitävät tätä suurimpana syynä, kts. tutkimuksen s. 11)
Kun verrataan käytettävissä olevien tulojen jakaumaa, niin Suomen tuloerot ovat OECD:n keskiarvon alle eli tuloerot ovat täällä sittenkin melko pieniä. OECD ei pidä rahojen kierrättämistä valtion kassan kautta kestävänä — eikä edes tehokkaana keinona ja suosittelee sekä työpaikkojen lisäämiseen tähtääviä toimia että koulutusta tapoina parantaa heikosti tienaavien ansiotasoa.
Roviolla “ylivoimaisesti paras työilmapiiri ja kiinnostavimmat työtehtävät”
“Vaikka Roviota ei vielä nähdä turvalliseksi työnantajaksi, uskotaan Roviolla kuitenkin olevan kaikista tutkituista työnantajista ylivoimaisesti paras työilmapiiri ja kiinnostavimmat työtehtävät”, kertoo T-Median liiketoimintajohtaja Päivi Salminen-Kultanen.
Niin, mitkä olisivat sitten niitä “turvallisia työnantajia”?
Valtiota pidetään em. tutkimuksen mukaan turvallisena ja omasta mielestään kunnat ovat sellaisia. Huoltosuhteen heikkeneminen ja työpaikkojen leikkaustarve ei siis kuntia huoleta. Myös Puolustusvoimat pitää itseään turvallisena. Onhan siellä ainakin aseita, mutta tänään julkistettiin 1 200 hengen vähennykset. Evankelis-luterilainen kirkko on hyvinkin turvallinen työnantaja, omasta mielestään. Harvemmin pappeja ja muuta henkilöstöä irtisanotaan.
Työpaikan turvallisuuden tunteeseen taitaa liittyä sellaisia ehkä tiedostamattomiakin seikkoja kuin
- hierarkiset organisaatiot
- paljon sääntöjä
- ei kilpailua asiakkaista
- vaikeasti mitattava tehokkuus
- tulosvastuullisuuden puute
Näillä kriteereillä Roviosta ei toivottavasti ikinä tule turvallista työpaikkaa!
Asiantuntijoita on turha komentaa aseman perusteella, lähtevät toisiin organisaatioihin. Reipasta marssitahtia!
Onko Angry Birds Hollywoodia?
Kauko Ollila siteeraa eilisessä Joutokommentissaan Qentinelin tj Esko Hannulaa seuraavasti: “Angry Birds ei ole suomalaisen IT-alan tulevaisuuden toivo. Angry Birds on Hollywoodia.”
Jouto on kokeenena lehtimiehenä luultavasti siteerannut Hannulaa oikein –mutta onko Angry Birds Hollywoodia?
No, ensinnäkin Angry Birds on sekä peli että brändi ja pelin hahmot ovat muodostuneet jo ikoneiksi. Vaikka peli on teknisesti mitä suurimmassa määrin tietotekniikkaa jo siitä alkaen, että se tehdään tietoteknisin välinein ja toimitetaan binäärinä, niin kyllä samoista aineksista ja samasta brändistä riittää myös paljon annettavaa myös tänne analogiamaailmaan niin pehmoleluiksi kuin huvipuistoiksikin.
Roviosta on (ehkä hieman vaivihkaa) muodostunut viihde- ja mediaorkesteri, jossa peleillä on toki toistaiseksi ensiviulun soittajan asema. Tämä ei kuitenkaan tee Espoosta Los Angelesia eikä Keilarannasta Hollywoodia ja vertaus vaikkapa tuulisen Westendin ja hyvin hoidetun Beverly Hillsin välilläkin on epäreilu, eihän jälkimmäisellä ole edes merenrantaa.
No, miten Hollywood sitten oikeastaan toimii?
Hollywoodin (animaatiostudiot ovat oikeastaan muualla, mutta brändistä tässäkin puhutaan) liiketoimintamalli toimii lyhyesti seuraavasti:
1. otetaan käsikirjoitus, ohjaaja ja tunnettujen näyttelijöiden äänet
2. käytetään tuotantoon 4 vuotta ja n. 150 M USD
3. käytetään markkinointiin 150 M USD lisää
4. myydään jossain määrin oheistuotteita
5. jos homma meni hyvin (se selviää ensimmäisten viikonloppujen aikana), niin hankitaan rahoitus jatko-osalle
6. käydään uudestaan läpi vaiheet 1.-3
7. nyt kun on jo menestytty ja hahmot ovat tunnettuja, niin myydään paljon oheistuotteita
8. nautitaan menestyksestä
Aikaa meni siis 8 vuotta ja 600 M USD. Tässä mielessä Rovio ei ole ollenkaan Hollywoodia, koska kohtaan 8. pääsemiseksi meni AB:n kohdalla paljon vähemmän aikaa. Rahaa meni koko firman elinaikana ehkä saman verran kuin Hollywood-studion bisnesjetin vuotuisiin kustannuksiin.
Rovio on kyllä siinä mielessä Hollywoodia, että viihdebisneksestä tässäkin on kysymys. Kun elokuvayhtiöt ovat lähestyneet asiakkaitaan vajaat 100 vuotta yhdellä, toimivaksi osoittatuneella liiketoimintamallilla, niin se ei tarkoita sitä, etteikö muillakin malleilla voisi menestyä.
Viihdetoimialalla on eletty voimakasta digitalisoitumisen aikaa aina CD/DVD-levyjen markkinoille tulosta (1982) alkaen. Teknologiastamuutoksista seuraa usein liiketoimintamallien uudistuminen ja markkinoiden uusjako. Siitä Roviokin on hyvä esimerkki tällä viihdetoimialalla.
Siinä mielessä Rovio ei ole tyypillinen ICT-firma, että Rovio ei puhu käyttäjistä vaan faneiista. ICT-alalla on paljon hienoja ja kannattavia firmoja, mutta aika harva käyttäjä fanittaa tietojärjestelmiä. Olisiko tässä ICT-alalla itsetutkiskelun paikka?
No, kuten Jouto kolumnissaan kirjoitti, “väliäkö sillä toimialalla“. Muuten, minä fanitan isosti Pomplamoosea!
Naisia eivät johtotehtävät kiinnosta
T-median juuri julkaiseman Työnantajakuva 2012-tutkimuksen mukaan niin naispuoliset opiskelijat kuin korkeakoulutetutkin haluavat mieluiten olla asiantuntijatehtävissä. Vain 6% korkeakoulutetuista naisista haluaa ylimpään johtoon, miehistä joka viides. Opiskelijanaisten hinku johtajaksi on tätäkin pienempi, joten tilanne ei ole muuttumassa sukupolvien vaihtuessa.
Lisäksi naisten suosikkityönantaja on valtio ja naisia kiinnostaa enemmän työn haasteellisuus ja kiinnostavuus sekä työpaikan työilmapiiri kuin hyvä palkkaus. Miehet puolestaan arvostavat enemmän palkkaa.
Tutkimuksessa oli mukana 3 993 naisopiskelijaa ja 7 242 korkeasti koulutettua työelämässä olevaa naista sekä 2 081 miesopiskelijaa ja 3 567 miestä, joten otos on Suomen kokoisessa maassa varmasti tarpeeksi edustava.
Onko tilanne siis se, että työt (ja palkat) jakautuvat yhteiskunnassamme sillä tavalla, kuin tehtäviin opiskelevat ja niissä jo toimivat haluavatkin?
Tulokset antavat osaltaan lisää polttoainetta mediassa pitkään velloneeseen keskusteluun lasikatoista ja pörssiyhtiöiden naiskiintiöistä. Jos naiset vain harvoin haluavat yritysjohtoon niin ei kai heitä voi sinne pakottaakaan?
Toinen mielenkiintoinen asia liittyy niin julkisten yhtiöiden kuin vaikutusvaltaisen poliitikkojenkin kohteluun niin mediassa kuin nettikeskusteluissa; johtajista ja heidän työstään on harvoin mitään hyvää sanottavaa. Lisäksi Suomen voimakkaasti progressiivinen verotus ei anna taloudellisia kannustimia johtotehtäviin, joihin sentään liittyy parempi palkkaus. Ja kovan palkan saaminen on Suomessa jotenkin onnistuttu syyllistämään, miettikääpä tässä yhteydessä esimerkiksi käsitteille “taloudellinen oikeudenmukaisuus”, “solidaarisuusvero” annettuja merkityksiä –ja tavoitteita.
T-mdeian tutkimuksesta vastaavan Päivi Salminen-Kultasen mukaan “johtajuus on julkisuudessa lähinnä kielteisessä valossa”. Ihme, että johtotehtäviin haluaa edes kolmannes miehistä.
Käytin 10.000 tuntia pelaamiseen ja opin…
…niin, mitä?
Länsimaalaisessa pelikulttuurissa (Suomi, USA, Singapore jne.) kasvanut 21 vuotta täyttänyt nuori on käyttänyt tuon yllä mainitun määrän tyypillisesti konsoli- online ja nykyään yhä enemmän mobiilipelien pelaamiseen. Tämä on suurinpiirtein se aika, jonka nuori on käyttänyt koulunkäyntiin yläasteella ja lukiossa. Gladwellin Outliers-kirjan mukaan jonkin asian kuten viulunsoiton tai liigatason jääkiekon opetteluun kuluu tyypillisesti 10.000 tuntia.
Pelaajat oppivat varmasti jotain –mutta mitä?
Pelaamista tutkinut Jane McGonigalin mukaan opitut asiat ovat:
- kiireinen optimismi (uskomme, että voimme voittaa jos tartumme toimeen)
- verkostoituminen ja yhteistyö (kunnioitamme samoja sääntöjä ja toimimme yhdessä)
- siunattu tuottavuus (pelaaminen vaatii suurta ahkeruutta ja aktiivisuutta)
- eeppiset tarkoitusperät (isojen, haastavien, hienojen juttujen tekeminen)
Tämän vuoksi pelaajat ovat
määrätietoisia, ahkeria ja optimistisia yksilöitä
…jotka uskovat kykenevänsä muuttamaan (virtuaalista) maailmaa. Tämä pitäisi sitten kääntää todellisen maailman parantamiseksi.
Vaatisi ongelmanratkaisupelien kehittämistä. Ei kun ideoimaan!
Autismi voi olla etu?
Autisimi tekee elämän monella tavalla hankalaksi –koska ympäröivä yhteiskunta ei ole sellainen.
Autistiset henkilöt voivat kuitenkin menestyä varsin hyvin tietyn tyyppisissä, vaativissa tehtävissä kuten
- tietojärjestelmien testaamisessa
- hyvää muistia, erityisesti visuaalista muistia vaativissa tehtävissä
- runsaasti yksityiskohtia käsittävissä työtehtävissä
- paljon toistoa vaativissa toimissa
Tanskalainen Specialisterna elää mottonsa “Passion For Details” mukaan ja on erikoistunut juuri tällaisiin tehtäviin ja palkannut menestyksellisesti autistisia henkilöitä juuri . Bloomberg Bloomberg Business Weekin mukaan ulkoistusta pitäisi tehdä mieluummin autisteille kuin Intiaan.
Hienoa, että nämäkin ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Autisteille pitää tietenkin maksaa samaa palkkaa kuin “normaaleille” vastaavissa tehtävissä työskenteleveille, Ei olisi reilua hyödyntää heidän muuten huonompia työnsaantimahdollisuuksiaan.
Hyvä sisko-verkostot pois valtionyhtiöiden hallituksista
Kansanedustaja Annika Lapintie (vas) ehdottaa blogissaan sukupuolikiintiöitä valtionyhtiöiden hallituksiin. Tämä ratkaisisi Lapintien mukaan valtionyhtiöiden hyvä veli-verkoston aiheuttamat ongelmat.
Finnairin valvonnasta vastaa naispuolinen ministeri Heidi Hautala, joka on mitä ilmeisimmin epäonnistunut tehtävässään, koska hän katsoi parhaaksi erottaa Finnairin hallituksen viisi jäsentä. Näistä kolme on naista.
Kolmen osaavan ja älykkään tyttären isänä vastustan sukupuolikiintiöitä kahdesta syystä:
- mielestäni niin julkisen kuin yksityisenkin puolen työtehtäviin tulee valita pätevin henkilö iästä, sukupuolesta, etnisestä tausta tai sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta
- sukupuolikiintiöt asettavat tehtäviin pyrkivät eriarvoiseen asemaan, mikä on tasa-arvolain vastaista
Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Minusta tasa-arvoa ei paranna se, että naisia valitaan työtehtäviin tai yritysten hallituksiin heidän sukupuolensa perusteella. Tasa-arvokiintiöt tarkoittavat sitä, että pätevämpiä työnhakijoita syrjitään heidän sukupuolensa perusteella.
Ennen jako “miesten töihin” ja “naisten töihin” perustui fyysiseen voimaan ja perinteisiin sukupuolirooleihin. Sukupuoliroolit ovat edelleen olemassa, mutta muuttuneina.
Suurten julkisten yritysten hallitusten jäsenet ovat tyypillisesti suorittaneet kaupallisen, teknillisen ja joskus juridisen korkeakoulututkinnon. Kun hallitusten jäsenet ovat syntyneet pääsääntöisesti 1950- ja 1960-luvuilla, niin hallitusten jäsenten jakaumat heijastavat tuon ajan kauppa- tai teknillisissä korkeakouluissa opiskelleiden sukupuolijakaumia –jotka olivat hyvin miesvoittoisia. 1980-luvulla alkaneen kehityksen mukaan kauppa- ja oikeustieteiden opiskelijoista nykyisin on enemmistö naisia, kun taas DI-koulutus on edelleen hyvin miesvaltaista.
Tällä perusteella voidaan ennustaa, että naisten osuus muiden kuin teollisuusyritysten yritysten hallituksissa nousee ilman kiintiöitäkin 2020-luvulla enemmistöksi. Tässä ei mielestäni ole mitään tuomittavaa, jos henkilöt edelleen valitaan pätevyytensä mukaan enkä siksi ole vaatimassa mieskiintiöitä julkisten yhtiöiden hallituksiin.
Toinen asia on se, pitäisikö sukupuolikiintiöt ulottaa tämän niinsanotun ongelman alkulähteille eli oppilasvalintoihin.
- Helsingin Yliopiston eläinlääketieteen aloittavista opiskelijoista on 98% naisia
- Lääkäriopinnot aloittaista oli 64.6% naisia
- Kasvatustieteiden opiskelijoista oli vain 10% miehiä
Jos menen lääkäriin, niin minua ei kiinnosta lainkaan lääkärin sukupuoli, vaan hänen pätevyytensä. Jos tarvitsen juridista neuvontaa, niin minua kiinnostaa neuvojen laatu eikä se, onko tämä asiantuntija mies vai nainen, hetero, homo vai lesbo. Opettajakoulutuksessa saattaa olla ongelmana, että naispuoliset opettajat priorisoivat “tyttömäisiä” opetusmenetelmiä, joka vaikuttaa poikien heikompaan opiskelumenestykseen. Aihe on epäilemättä poliittinen miinakenttä, jolle en uskalla tämän pidemmälle edetä.
On selvää, että sukupuolikiintiöiden ulottaminen yliopistojen sisäänottoihin merkitsisi opiskelijoiden tason laskua, koska jotkut opiskelijat ohittaisivat valintaprosessissa sukupuolensa perusteella “väärän” sukupuolen pätevämmät hakijat. Tästä tuskin seuraisi mitään hyvää valmistuneiden laadulle tai yhteiskunnallemme.
Joskus kuulee esitettävän, että naiset olisivat sijoittajina miehiä etevämpiä. Tämä on toki mahdollista, jos sijoituspäätöksiä ohjaa henkilön sukupuoli eikä rationaalinen ajattelu tai sijoituskohteiden analysointikyky.
Tällaisessa maailmassa parempia sijoituspäätöksiä tekevät naiset tulevat ottamaan haltuunsa maailman varainhoidon ja sitä kautta taloudellisen vallan. Ja jos maternalistisen maailman valtiaita kiinnostaa päätöksenteon laatu, ei julkisten yhtiöiden hallituksiin sukupuolikiintiöitä tule.
-
Arkistot
- toukokuu 2012 (5)
- huhtikuu 2012 (3)
- maaliskuu 2012 (6)
- helmikuu 2012 (3)
- tammikuu 2012 (6)
- joulukuu 2011 (2)
- marraskuu 2011 (3)
- lokakuu 2011 (2)
- syyskuu 2011 (4)
- heinäkuu 2011 (2)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (6)
-
Kategoriat
-
RSS
Artikkelien RSS-syöte
Kommenttien RSS-syöte
